Allu sai jonkun verran hoffikohtauksia... Tiedättehän, niitä kun juoksee vaan sekopäänä edestakaisin vailla järjen hiventä?
Toisaalta haluaisin puhua vakavasti pitkänenäisistä koirista...
ja tämä sekava kertomus koittaa selittää miten epäonnistuin ja sitten onnistuin ja minulla ei ole hajuakaan mitä tapahtui.
Ja sitten on se alati läsnä oleva ikävä :) Vinka vauhtityttöni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä terveisesi! :)